19. maaliskuuta 2012

Kuinka nopeasti mielialat voivatkaan muuttua..

Viime aikoina päässäni on liikkunut ajatuksia ilman, että olen saanut niihin minkäänlaista järjestystä tai järkeä. Yhtenä hetkenä olen tyytyväinen päätöksiini ja seurvaana en. Päätös kuulostaa hyvältä ja ei kuulostakaan, vaan silkalta hulluudelta. En osaa enää ajatella.
Ja tänään ajatukseni katkesivat täysin hetkeksi, kun kuulin rakkaan ystäväni itkevän puhelimessa. Vaikkei surun aihe kosketa miuta itseäni, niin vihaan kuulla, kun miulle rakas ihminen kärsii. Pelkästään itku puhelimessa tuntui kuin veitsellä olisi viilletty sisuskaluja.
Viimeinen kuukausi on mennyt täysin ajatusten kanssa tapellessani. En ole kerennyt, enkä oikein jaksanutkaan muuta. Ja viikko sitten sain flunssankin riesakseni kuumeineen. Turhauttaa, kun olen vihdoinkin saanut jotain ajatuksia kasaan ja päätöksiä tehtyä, niin sitten toinen tulee ja tekee jotain mikä laittaa miun suunnitelmat kokonaan uusiksi. Tai jopa epäilemään tätä kaikkea. Eli miun ongelma on ihmiset ympärilläni..
Ajattelenkohan taas ihan liikaa? Ehkä.. Haluaisin On/Off -nappulan niskaani, jotta voisin vain napsauttaa ajatukset katkolle, kun siltä tuntuisi.

p.s. Hyvin olen onnistunut olemaan ilman alkoholia & tupakkaa!! Tai join mie simaa ja vasta pullon juotuani tajusin sen sisältävän 0,8% alkoholia, mutta sitä ei lasketa :D




~~~~

Iso kiitos ihanaiselle Saanalle ♥ , joka toimi terapeuttina samalla, kun kirjoitin tätä. Sain paljon viisautta ja järkeviä sanoja. Heti toimii pää hiukan selkeämmin!

~~~~

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti