19. joulukuuta 2012

Hurahtaminen

Facebook ja aikoinaan myös irc-galleria ovat täyttyneet miun toimesta erilaisilla kyselyillä. On aikuiskyselyä, vuosikyselyä, musiikkikyselyä etc.. Jostain kumman syystä noissa on jotain koukuttavaa, vaikka ovatkin suurimmaksi osaksi idioottimaisia. Ja tässä olisi nyt ensimmäinen tänne.


SUKUPUOLI
[x] nainen
[ ] mies

IKÄ
[ ] 0-10
[ ] 10-20
[x] 20-30
[ ] 30-40
[ ] 40-50
[ ] 50-60
[ ] vanhempi

PARISUHDETILANNE
[ ] sinkku
[ ] seurusteleva
[x] parisuhteessa
[ ] kihloissa
[x] avo/avioliitossa
[x] sitoutunut

USKONTO
[ ] kristitty
[ ] ortodoksi
[x] ateisti
[ ] jonkun uskonnonlahkon jäsen (esim. helluntailaisuus, vanhoillislestadiolaisuus,Jehovalaisuus..)
[x] joku muu, mikä?  Pakana

SUUNTAUTUMINEN
[ ] heteroseksuaali
[ ] homoseksuaali
[x] bi-seksuaali
[ ] pan-seksuaali
[ ] et määrittele itseäsi
[ ] jokin muu?

1. Tämänhetkinen fiilis?
- Väsynyt, hieman stressaantunut & saamaton.

2. Viimeisin kuuntelemasi kappale?
- Coolio ~ Gangsta's paradise

3. Oletko joskus ollut ihastunut kaverisi kumppaniin?
- Joskus..

4. Oletko koskaan viritellyt jotain varatun henkilön kanssa?
- En mie osaa viritellä mitään. Miuta viedään ja mie vikisen.

5. Oletko humaltuneena seksuaalisesti virittyneempi, kuin selvinpäin?
- Taidanpa olla nyt asiaa mietittyäni.

6. Oletko viillellyt ranteitasi tai muuta kehoasi?
- Olen.

7. Heittäydytkö usein marttyyriksi, jos muut eivät tee kuten haluat
- En. Vihaan tuota piirrettä ihmisissä. Mie vain kiukuttelen ja mökötän :D

8. Millainen olet riidellessä?
- Riippuu täysin kenen kanssa riitelen!
Timon kanssa riidellessä yritän saada tilanteen nopeasti ohi ja sovittua. Mutta ilmaisen kyllä oman kantani asiaan ja haluan, että se menee myös perille.
Jos kavereiden/sukulaisten/tuttujen kanssa riidellessä koen olevani oikeassa ja loukattu, niin laitan vaikka välit poikki, jos toinen ei osaa/tajua pyytää anteeksi. Osaan olla hyvinkin pitkä vihainen, jos loukkaannun pahasti. Pahimmillani heittäydyn täysin kylmäksi ja tunteettomaksi ja annan toisen huutaa naama punaisena ilman, että itse kohotan edes kulmakarvaa. Osaan myös kaivaa kaikki edelliset riidat ja ongelmat esille.


9. Oletko mielestäsi kauniimpi kuin joku ystäväsi?
- Vaikka miulla onkin lähes olematon itsetunto, niin silti pitää vastata kyllä.

10. Onko joku särkenyt sydämesi?
- Voi kyllä. Mutta aina olen saanut sen kasatuksi uudestaan.

11. Oletko sinä joskus särkenyt jonkun sydämen?
- Olen. Ainankin yhden ja sitä kadun.

12. Oletko mielestäsi seksikäs?
- Juu, en!

13. Oletko käyttänyt (myös kokeilu lasketaan) huumeita?
- "Love is the drug I'm thinking of. Oh, oh can't you see? Love is the drug for me."

14. ... Teetkö sitä usein?
- Rakastan koko ajan ;)

15. Kehutko usein tuttujasi vain mielistelläksesi heitä?
- En. Kyllä mie kehun silloin, kun on kehumisen aihetta.

16. Vihaatko jotain henkilöä tuttavapiirissäsi, mutta et näytä sitä?
- On ihmisiä joita en siedä, mutta joudun sietämään.

17. Oletko flirttaillut pomollesi/esimiehellesi päästäksesi ylenemään "reittä pitkin"? (Jos et ole työelämässä, jätä vastaamatta)
- Enpä ole tuota kokeillut. Ja tuskin toimisi mein firmassa :D

18. Mitä mieltä olet homoseksuaaleista?
- Samaa kuin heteroista?

19. Voisitko työskennellä prostituoituna?
- Olen joskus miettinyt tätä kysymystä syvällisemminkin. Ja aiheeseen liittyen olen lukenut Elina Tiilikan Punainen mekko -kirjan. Ei, en pystyisi.

20. Asteikolla 1-5, kuinka hyvä itsetunto sinulla OIKEASTI on?
- Päivästä/hetkestä/seurasta/paikasta/vaatteista/meikistä riippuen 1-4. Yleensä 2.

21. Kuinka sinulta saa "jalat alta"?
- Tähän mennessä toiminut, kun Timo ottaa miua kädestä kiinni ja painaa suudelman miun kämmenselälle, koko ajan suoraan silmiin katsoen. Purr..
Ja meinasi miulta lauantainakin lähteä jalat alta, kun mies tanssitti miua Billy Jeanin tahtiin ja ihan pyöritti käden alta :D Naamani oli kuin Hangon keksi ja meinasi suupielet revetä hymyilemisestä.

13. joulukuuta 2012

Tummaa suklaata & Ceromonies

Vaikka vihaankin näitä työvuoroja, mitkä alkavat kesken päivää (kuten tänään klo15:00) ja jatkuvat myöhään iltaan, niin on näissä puolensakin. Miehen päästyä töihin ajelin auton takaisin kotipihaan ja kömmin sohvalle peiton kanssa. Koska telkkarista ei tähän aikaa tunnu tulevan yhtään mitään, niin jumituin selailemaan facebookissa tykkäämiäni sivustoja ja törmäsin ah aina niin ihanan McCoin kuvaan World Goth Dayn sivulla. Tämän innoittamana kipitin hakemaan mässykätköstö hieman tummaa suklaata ja pisti YouTubesta pyörimään Fields of the Nephilimin Ceromoniesin. Kissakin liittyi seuraani sohvalle ja nukahti syliini rapsutusten ja hyvän musiikin avittamana.


Onneksi on jo liput helmikuun keikalle
Nyt pitää vain ihmetellä, kuinka kummassa maltan odottaa sinne asti.

Olen tainnut aikaisemminkin valittaa, kun tuolla konttorissa missä olen töissä ei tahdo työt riittää tekijöille ja vuoroja on lyhennetty, siirretty ja yksinkertaisesti ilmoitettu, ettei voi tulla töihin, kun ei ole mitään tekemistä. Ja tämä jos mikä turhauttaa, etenkin näin joulun alla! Vaikken joulusta niinkään välitä, niin rakastan ostaa ja paketoida lahjoja. Voisin helposti tuhlata satoja euroja ystävieni ja miehekkeen lahjoihin, siis jos vain olisi tuollaisia summia.. Olen tietenkin yrittänyt etsiä työpaikkaa, missä olisi varmemmat tunnit ja mistä voisi tienata enemmän, mutta tuossakin firmassa on puolensa. Koska teen myös toista työtä aina perjantaisin ja lauantaisin, niin olen sopinut olevani aina perjantait poissa tuolta konttorista. Ja tämä tuskin onnistuisi kovin monessa muussa paikassa.
Mutta eniten kuitenkin ärsyttää päivät jolloin mieheke pääsee töistä jo klo12 ja itse menen klo13 töihin tai vieläkin myöhempään. Onhan se sinäänsä kiva, että on omaa aikaa, mutta samalla turhauttaa, kun ei näe toista kuin parin tunnin ajan, ennen kuin on käytävä nukkumaan. Ja olen tunnetusti iltavirkku ja aamun torkku, eli jos työt alkavat iltapäivällä, eikä aamupäivästä ole mitään velvoitteita, niin en mie jaksa nousta sängystä kuin tuntia aikaisemmin ennen töihin lähtöä. Tästä syystä meikkaan harvemmin arkisin. Nukun mielummin. Ja yritän myös kovasti vedota siihen, että on hyvä pitää meikittömiä päiviä, jotta iho ei rasittuisi liikaa. Tuntuu, että päivä menee kokonaan ohi, kun töistä päästyä kerkiää käymään vain ruokakaupassa, tekemään kotona ruokaa (tai mieshän meillä yleensä ruoan tekee ♥), parin tunnin ajan olemaan läppärin ääressä & katsomaan tv:tä ja sitten pitääkin mennä nukkumaan. Huoh. Haluaisin työskennellä konttoriaikoina, kuten ennen. Silloin jäi aikaa muuhunkin. Mutta tilanteisiin on kai vain pakko sopeutua. Eihän tämäkään loputtomiin jatku.


Ääh!
Peiton alta nouseminen ei houkuta ollenkaan. Haluaisin mielummin jatkaa F.E.A.R.in pelaamista. Mutta tiuku raksuttaa siihen tahtiin, että kai se on VNV Nationin Belovedin jälkeen noustava sohvalta ja mentävä vaihtamaan vaatteita. Auto vaatii kuitenkin taas lumesta putsaamista ja töihin päästyä haluan juoda kupin teetä kaikessa rauhassa ennen kuin aloitan työt. Mutta jos nyt kuitenkin vielä hieman Assemblage 23:tä soimaan..

10. joulukuuta 2012

"Viola"

Perjantaina 7.12.2012 syntyi rakkaalle ystävälleni Mirkalle ja tämän miehelle Antille pieni tyttö ja miun on kunnia olla tämän pienen punapään kummitäti. Mirkalla on usein tapana olla myöhässä kaikkialta, niin siinä tyttö on tullut jo äitiinsä. Laskettu aika nimittäin oli 01.12.

Pikkuisella oli syntyessään
pituutta 52cm
painoa 4145g.



we♥it

Tämän fairy gothmotherin on siis ruvettava suunnittelemaan reissua Turkuun! Ja jestas, kun voikin olla onnellinen olo joidenkin toisten puolesta ^_______^

4. joulukuuta 2012

Halloween

Kirjoitetaan nyt Halloweenkin samaan syssyyn, kun on innostus päällä. Tai ei siitä ole paljoa kerrottavaa, kiitos Hennan ja tequilan. Ja vodkan. Ja liköörin.

Abby
Miulla oli ihan hirveä vaatekriisi. Osa vaatteistani on edelleen äitini luona n.30km päässä ja tämä aiheuttaa miulle harmaita hiuksia tuon tuosta. Kävin ennen Halloweeniä kyllä hieman penkomassa vaatteita äidiltäni, mutten kuitenkaan ottanut niitä tarpeeksi mukaan. Ja koska rahatilanne oli tuolloin todella huono, niin en voinut mitään uuttakaan ostaa. Ensin meinasin olla NCIS:in Abby, mutta koska olin vasta muutama vuosi sitten Abby, niin en vielä viitsinyt kierrättää tuota ideaa. Ja tällä kertaa olisin halunnut peruukin saparoilla. Viimeeksi miulla oli musta peruukki leteillä, joita Abbyllä harvemmin näkee. Seuraava ideani oli goottilolita, mutta koska tähän asuun sopiva paita on edelleen äidilläni, niin sai sekin idea jäädä. Ja tätä kriisiä kävin siis itse juhlapäivänä, kun olisi pitänyt valmistautua bileisiin lähtöön. Onneksi osaan hoitaa asiat ajoissa! Kun en hätäpäissäni muutakaan keksinyt, niin päätin olla cybergootti. Eli oma itseni klubi-iltana :D Hieman pakkelia naamaan, LipServiceä & Queen of Darknessia päälle, pari klipsiraitaa, feikkiotsatukka, cyberloxit & gogglesit päähän. Ja eikun menoksi!
Ja heti saavuttuani Hennan kutsusta bileisiin, niin eteen törkätään tequilashotti. En saanut ottaa edes kenkiä pois, ennen kuin annosmitassa ollut shotti oli juotu. Ja siitä se sitten alkoikin. Oli ohjelmaa, jonka ansiosta sai juoda enemmän kuin tarpeeksi. Ja paras puku kilpailussa sijotuin toiseksi ja siitä hyvästä sain viinaksia kotiinkin. Koristavat miun viinakaappia, kun en viittynyt palkintoja juoda :) Tuli myös tanssittua, laulettua ja juotua viinaa lääkeruiskusta. Ja tietysti kaikkiin kotibileisiin sisältyy hieman draamaa, kuten tuohonkin iltaan. Naurattaa edelleen, kun yksi tyttö (ei emäntä/kämpän omistaja) meinasi soittaa poliisit yhden pojista sammuttua vessaan. "Pitäiskö soittaa poliisit? Tai taxi?" Voi jestas myö hajoiltiin tuolle. Ihan kuin ei olisi ennen nähnyt kenenkään sammuvan kesken iltaa. Ja pienten unien jälkeen taisi tuo poika päästä ihan itse ylös sieltä lattialta..
Kovasti olin suunnitellut lähteväni keskustaan jatkoille, mutta enhän mie keskustaan asti ikinä päässyt, vaan aamuyöstä hurautin taxilla kotiin, missä mies oli vallannut koko sängyn oman baarireissunsa jälkeen. Hetken sain miestä töniä, ennen kuin itsekin pääsin peiton alle. Ja kuten arvata saattaa, niin seuraavana päivänä oli tukka kipeä ja olo heikko. Kiitos tequila, kiitos.


Harmi, ettei miulla ole tuosta illasta enempää kuvia, mutta on tuossa nyt pari mistä näkee hieman miun asua :)





Ja illan emäntä

Sisar hento valkoinen oli saanut tekoverta päällensä ja laastarin silmäkulmaan.

3. joulukuuta 2012

Firman pikkujoulut & pikkuinen humala

Teen nykyisin kahta työtä ja toinen niistä on konttorityö. Ja meillä oli perjantaina 30.11. konttoriporukan pikkujoulut. Pääsin paikalle hieman myöhässä, koska pääsin samaan aikaan toisesta työstäni kuin pikkujoulut alkoivat. Ja kävimpä vielä kotona vaihtamassa vaatteet ja nappaamassa korkkarit mukaan. Myöhästyin puheista ja lahjakorttibingosta, mutta kerkesinpäs syömään. Harmikseni ei ollut taaskaan jouluruokaa, vaan kanaa ja riisiä (kuten viime vuonnakin). Alkuilta meni mukavasti työkavereiden kanssa rupatellessa ja siideriä juoden. Puheenaiheita olivat mm. Salatut elämät (puhuttiin siihen sävyyn, että jotkut luulivat mein puhuvan oikeista ihmisistä), tasa-arvo (miksei miehet pääse ikinä yökerhoihin ilmaiseksi) ja miun kengät (miten niillä pysyy pystyssä). Puolen kymmenen aikaa siirryimme takseilla keskustaan ja baariin. Istuttiin Kukon katutasossa, kunnes alakerran yökerho aukesi ja sinne siirryttiin sitten nauttimaan Happy hourista. Halpoja shotteja, yllättävän hyvää musiikkia ja kappas päädyin tanssilattialle pyörähtelemään. Hieman huojutti, kun oli nuo miun uudet kengät ensimmäistä kertaa käytössä (tai onhan niillä tullut kotona käveltyä ympäri asuntoa ja ihasteltua niitä). Mutta hyvin niillä pystyssä pysyi :) Kävely vain on aikamoista sipsuttamista, mutta niinhän se aina korkeilla koroilla. Seuraamme liittyi myös kaverini, joka on firman entinen työntekijä. Toinen tuli suoraan nykyisen työpaikkansa pikkujouluista mein pikkujouluihin. Arvostan! Ja tulihan se miun miehekekin mein seuraksi :) Kotiin mentiin sitten taxilla ja vaikkei siinä taxijonossa tarvinnut kauaa seisoa, niin tuntui ikuisuudelta kiitos tuulen ja pakkasen. Enkä ollut illan vaatetusta suunnitellut sitä ajatellen, että seisoisin tuulessa ja tuiskussa. Ja nyt vuotaakin nenä. En tiedä onko syy tuon pakkasessa seisomisen vai tarttuiko flunssa pienellä viiveellä miehekkeeltä, mutta lauantaina heräsin flunssaisena ja nenää on tullut niisteltyä siitä lähtien. Kuitenkin kestin lauantain työvuoron pienestä heikotuksesta huolimatta aika urhoollisesti (mantrana soi päässä koko päivän "Pääsis jo pois, pääsis jo pois, pääsis jo pois"). Toivottavasti nuha menisi nopeasti ohi, ettei tarvitsisi kotiin jäädä makaamaan. En kuitenkaan osaa pysyä paikallaan. Tänäänkin käytiin miehekkeen kanssa kirppareilla ja kaupoilla, vaikka olo on edelleen nuhainen. Onneksi olo on kuitenkin eilisestä helpottanut. Sunnuntain tein kuolemaa peiton alla, kun piti lähteä lauantaina kaikesta huolimatta kuppilaan. Huoh. Ensi viikonlopun olen sitten kiltisti kotona! Tai kännikuskina.




Ei tullut otettua kuin yksi kuva koko perjantai-illan aikana, mutta siitä voikin sitten päätellä humalan tason (miksi ihmeessä mie olen kuvannut kenkiäni vessassa?? :D ) ja ihastella miun uusia kenkiä